Laamat
Laama on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva perinteinen kantojuhta: se pystyy kantamaan jopa 40 kg taakan ja on hyvin varmajalkainen ja vähään tyytyvä eläin.
Laamat tyytyvät hyvin niukkaproteiiniseen ravintoon. Pääosin sen ravinto kotiseudullansa on karkea heinä ja erilaiset pensaat. Laama on märehtijä, jolla on kolme mahaa.
Laaman säkäkorkeus on 120-130 cm, paino 90-160 kg. Väriltään laama voi olla lähes millainen tahansa, usein näkee eri tavoin kirjavia. Laama keritään yleensä joka toinen vuosi ja villa on pehmeämpää, kuin lampaan.
Sylkemisestään kuuluisat laamat syyllistyvät moiseen vain tuntiessaan olonsa ahdistelluksi tai kinastellessaan keskenään ruuasta.
Laamat toimivat lammaslaumojen vahtikoirien virassa, kantoeläiminä vaelluksilla, terapiaeläiminä, lenkkikavereina sekä seura- ja harrastuseläiminä
Laama ei ole pakoeläin hevosen tai lampaan tavoin. Se tulee uhkaa kohti ja on valmis puolustamaan omiaan aggressiivisestikin.
Lampaat
Lammas on vuohieläinten alaheimoon kuuluva nisäkäs,jota kasvatetaan etenkin sen villan, lihan ja maidon vuoksi. Lampaat elävät noin 10-12 vuotiaiksi. Lammas on märehtijä, joka syö ruohoa ja muuta nurmikasvillisuutta.
Suomenlammas on maamme yleisin lammasrotu. Suomenlammas on keskikokoinen, sarveton ja yksivärinen rotu. Aikuisten pässien keskipaino on 85 – 105 kg ja uuhien 65 – 75 kg. Väreistä valkoinen on yleisin, lisäksi rodussa esiintyy mustaa, ruskeaa ja harvinaisimpana harmaa. Eloisa, valpas sekä ystävällinen suomenlammas on helposti käsiteltävä ja sen laumavaisto on erityisen voimakas. Suomenlammas sopii erinomaisesti erilaisiin maisemanhoitotehtäviin.
Kainuunharmas on suomalainen paikallisiin olosuhteisiin hyvin sopeutunut alkuperäisrotu.
Kainuunharmas on keskikokoinen lammasrotu; harmaspässien aikuispaino on 65 – 85 kg ja uuhien 55 – 65 kg.Kainuunharmas voi olla sarveton tai sarvellinen. Rodulle tyypillistä on kielessä ja nahassa havaittava violetti väri.
Kainuunharmasten villan väri vaihtelee valkeasta harmaan eri sävyjen kautta mustaan, tyypillisin aikuisväri on vaalean harmaa. Kainuunharmasta luennehditaan eloisaksi, uteliaaksi, ystävälliseksi ja helposti käsiteltäväksi.
Riikinkukko
Riikinkukko on luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa tavattava suurikokoinen kanalintu. Laji on kesytetty kotieläimeksi ja sitä pidetään eläintarhoissa ja puutarhoissa ympäri maailmaa. Riikinkukko on Intian kansallislintu.
Riikinkukkokoiraat voivat kasvaa 2,3 metriä pitkiksi ja pidentyneiden pyrstösulkien pituus on yli puolet linnun kokonaispituudesta. Koiraan pyrstö voi kasvaa noin 1,5 metrin mittaiseksi. Täysikasvuinen koiras painaa 4–6 kg. Naaras (riikinkana) kasvaa harvoin yli metrin mittaiseksi ja painaa n. 2,75–4 kg.
Riikinkukot ovat kaikkiruokaisia.
Riikinkukot eivät ole kovin hyviä lentämään ja pakenevat saalistajia mieluummin juoksemalla kuin lentämällä. Ne kuitenkin lentävät yöpymään korkealle puihin ja ylittävät jokia lentämällä .
Poro
Poro on sarvellinen hirvieläin, jolla on lämpöä hyvin eristävä turkki. Sen ansiosta poro kestä pohjoisen kylmät talvet ja kuumuuden. Poron peitinkarva on ontto ja karvoja on 1700kpl/neliösenttimetri. Turkki on väriltään yleensä harmaan, vaaleanruskean ja valkoisen kirjava, mutta väritys vaihtelee eri yksilöiden kesken.
Paino 65-160 kg, säkäkorkeus 90-110 cm, urokset huomattavasti naaraita kookkaampia.
Molemmilla sukupuolilla on sarvet, jotka vaihtuvat vuosittain.Poronsarvi on maailman nopeimmin kasvavaa luuta. Se saattaa kasvaa pituutta vuorokaudessa 2 senttimetriä
Poro on yksi sosiaalisimmista sorkkaeläimistä. Luonnossa tavattava poro pakenee ihmistä, mutta vankeudessa ne käyttäytyvät yleensä uteliaasti ja pelottomasti. Poro voi elää 18-20 vuotiaaksi.
Poro on puolikesy kotieläin, joka on kesytetty tunturipeurasta.
Poron alkuperäistä elinympäristöä ovat tunturialueet. Suomessa poroja tavataan poronhoitoalueella, joka käsittää koko Pohjois-Suomen Oulun korkeudelta alkaen.
Porot syövät jäkälää, sieniä, heinää ja ruohovartisia kasveja sekä puiden ja pensaiden lehtiä.
Porolla on erinomainen hajuaisti; se pystyy haistamaan jopa metrisen hangen alla olevan jäkälän.
Kesyaasi
Kesyaasi on kavioeläin, joka on alun perin Afrikan aroilta kotoisin oleva kantojuhta sekä kotieläin. Aasin elinikä voi olla jopa 20-30 vuotta ja paino 80-480 kg.
Aasin kantoaika on 12-14 kuukautta. Aasin ravinnon oltava kuitupitoista ja karkearehuiksi käyvät kuivaheinä sekä olki.
Aasit kestävät yliruokintaa huonommin kuin hevoset, joten ruokintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei aasi pääse lihomaan.
Minipossu
Minipossu on sorkkaeläin, joka kuuluu sikojen heimoon. Rotu on kotoisin Vietnamista ja Suomeen niitä on tuotu ensimmäisen kerran 1990-luvulla.
Niiden karva on harvaa, karkeaa ja jäykkää, niskassa on yleensä harja. Minipossun yleisin väritys on mustavalkoinen, korvat ovat pienet ja pystyt sekä jalat lyhyet. Minipossulla häntä on suora ja sen päässä on karvatupsu.
Painoa minipossulla voi olla 60-80 kg. ja niiden elinikä on noin 10-15 vuotta. Minipossuilla on hyvä hajuaisti sekä kuulo, mutta huono näkö.
Luonteeltaan ovat yleensä sosiaalisia, älykkäitä, uteliaita sekä itsepäisiä. Sika on kaikkiruokainen eli niille voi syöttää lähes mitä vaan.
Siat ovat sekasyöjiä eli kaikkiruokaisia eläimiä
Vuohet
Vuohet ovat luonteeltaan hyvin uteliaita ja ne osaavat olla hyvinkin ovela varsinkin, jos on mahdollisuus päästä herkkujen luokse. Vuohilta löytyy myös sosiaalinen puoli ja toisinaan ne rakastavat rapsutuksia. Vuohet tulevat periaatteessa toimeen kaikkien muiden eläinten kanssa, mutta ne ovat hyvin tietoisia asemastaan ja sarvistaan.
Vuohi eli kesyvuohi on märehtivä sorkkaeläin. Se on vanhin tiedettävissä oleva lypsettävä kotieläin. Vuohet ovat myös laumaeläimiä ja parasta seuraa sille onkin oma lajitoverinsa.
Vuohia on sekä sarvellisia että sarvettomia. Pukkien sarvet ovat pidemmät kuin kuttujen ja sarvet voivat jatkaa kasvua koko vuohen elämän ajan.
Suorakulmaiset pupillit ovat vuohille tunnusomaiset. Painoa vuohilla on keskimäärin noin 35-45 kg, mutta se riippuu hyvin paljon vuohen sukupuolesta ja koosta. Vuohien keskimääräinen elinikä 7 vuotta, mutta se voi olla jopa 15 vuotta.
Tavallisesti suomalainen vuohi on väriltään valkoinen tai harmaa. Luonteeltaan ovat yleensä ovelia, ahneita sekä sosiaalisia. Laji on tottunut kulkemaan vuoristoissa ja hankalissa maastoissa eli ovat hyviä kiipeilemään.
Tärkeimpiä rehuja ovat heinä, säilörehu, vilja sekä laidun.
Kanat
Kanoilla on kotitarhassaan hyvin säännöllinen päivärytmi. Kanat ovat aktiivisimpia aamu- ja iltahämärän aikaan, jolloin ne myös syövät eniten. Ravinnon hankintaan ja syömiseen kuluu kanan päivästä huomattava aika. Ruokavalio on luonnonoloissa hyvin vaihteleva: siemeniä, hedelmiä, selkärangattomia eläimiä ja raatoja.
Ankat
Ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Sinisorsasta jalostetun tavallisen ankan lisäksi ankoiksi voidaan nimittää Amerikasta peräisin olevan myskisorsan tarhattuja ja jalostettuja muotoja.